Joskus on vaikea ymmärtää ihmistä. Sitä yrittää todella asettua toisen asemaan ja miettiä miltä se tuntuisi jos ei pitäisi tietyistä asioista. Miettii koko päivän miltä se tuntuisi jos jotkut asiat olisivat niin vastenmielisiä, ettei kykenisi hillitsemään itseään. Voiko tuollaista inhoa ymmärtää saatika hyväksyä.
J esimerkiksi ei pidä tumma ihoisista. Kutsuu ylpeänä itseään isänmaan ystäväksi. Tatuoi rintaansa tekstin pro patria ja käsivarteen tietenkin karjalan leijonan. Aika mielikuvituksetonta minusta. Humalassa se hakkasi nuoren miehen hengiltä, koska tämä oli erilainen. Heti herättyään se oli huolissaan siitä olemmeko siirtäneet häneen väärää verta. Häkellyin sitä kysymystä ja mies meni sekaisin kun en heti osannut vastata. Ja olisittepa nähneet sen ilmeen kun lopulta siirto osastolle tuli, naapuripedissä oli jotain joka aiheutti kohtuuttoman ryöpyn....
Joskus on vaikea asettaa itsensä tilaan jossa kaiken hyväksyy asiakkailtaan, mutta onneksi elämä joskus hoitaa asiat puolestani. Ironia on niin mahtavaa.
No comments:
Post a Comment