Heräsin hyvin varhain silmät ajetuksissa ja suupielet rikki. Mietin miksi. Kävelin keittiöön ja join. Huomasin, että on lauantai. Tuskastuneena olen nyt maannut niin sohvalla kuin sängylläni selälläni ja molemmilla kyljilläni. Luin kirjan ja selailin lehteä. Kuuntelin levyjä etu- ja takaperin. Lauloin mukana kahdessa laulussa. Kastelin kukat. Laskin paperiliittimiä, niitä oli 149. Tein tipuja. Kadehdin naapuria, jolla on vihreä lankamatto. Söin litran jäätelöä ja join tuoremehua. Harmittelin, ettei ole sunnuntai. Hymyilinkin kerran mutta silti tulee aika pitkäksi.
Odottaminen on NIIN tylsää! ja vielä kun tiedän kaiken olevan turhaa. Ei se tule, ei se soita. Ei se varmaan ole edes olemassa.
No comments:
Post a Comment