4.8.06

Täyden Kuun Aikaan

Olikohan se Arnold Lieber niminen psykiatri joka väitti, että täydenkuun gravitaatiovoima saa ihmisen nestetasapainon sekaisin ja sen myötä ihminen alkaa käyttäytyä omituisesti.


Minulle täysikuu on yleensä tiennyt vain unettomia öitä, mutta silloin kävi toisin. Takanani oli päättynyt ihmissuhde, josta oli kaikkien osapuolten vuoksi parasta päästä lopullisesti irti. Luin jostain lehdestä vapautumisen rituaalista. Ja puolitoista vuotta siitä, kun olin eronnut tein omani täydenkuun aikaan. Matkassani ei enää ollut syviä tunteita eikä katkeruutta, mutta koin silti rituaalini vapauttavana ja arvokkaana.


Kirjoitin ensin muutamia kirjeitä. Ensimmäinen oli suojelusenkeleille. Pyysin heitä olemaan mukana valmisteluissa, koska en voinut oikein kuvitella tekeväni niitä yhdessä entisen kumppanini kanssa.


Seuraavaksi kirjoitin kirjeen tuolle eri tietä jatkavalle miehelle. Kiitin häntä yhteisistä kokemuksistamme, joista monet olivat toki olleet hyviä ja onnellisia. Ilmaisin anteeksiantoni siitä, että hän oli saanut minut tuntemaan tuskaa. Lopuksi vapautin hänet kulkemaan täydesti eteenpäin valitsemaansa elämänreittiä.


Viimeinen kirjeeni oli suurinpiirtein edellisen kaltainen. Se oli anteeksianto itselleni siitä, etten ollut ollutkaan täydellinen puoliso. Kirjoitin itseäni varten myös nuo vapauttavat sanat siitä, että voisin ottaa mukaani kaiken sen arvokkaan, jonka olin tuosta suhteesta oppinut, päästää menemään katkeruuden ja sen, mikä esti minua etenemästä, ja jatkaa matkaani keskittyen jokaiseen uuteen hetkeen.


Rituaaliani varten valitsin paikan meren rannalta, läheltä tuttua majakkaa. Sopivalta tuntui myös auringonlaskun hetki ennen täydenkuun aikaa. Mukanani olivat nuo kirjeet ja tulitikut. Saavuin hiekkatietä pitkin autiolle rannalle. Istuin alas ja luettuani kirjeet yksi toisensa jälkeen, sytytin ne palamaan. Aurinko laski ja meren pinta alkoi väreillä. Istuin hiljaa, ihailin elokuista maisemaa ja tunsin erään jakson menneisyydessäni todella jäävän kauas historiaan. Mieleni oli tyyni ja helpottunut.

No comments: