MieliKuvittelua

Meillä on mielikuvitusleikki murun kanssa. Se otetaan käyttöön silloin kun oravanpyörä ahdistaa oikein kunnolla. Kaikki sai alkunsa jo ensitreffeillä kun kerroin, että olisi hyvä asua jossain vähemmän hektisessä paikassa. Olla oman itsensä herra ja sitä rataa. Muru kuunteli selostustani Tansanialaisesta tee-viljelmästä ihan hiljaa. Kun olin lopettanut, näin heti että olisi voitu puhua samalla suulla. Siitä on nyt kohta vuosi ja nykyään, tietyin väliajoin jompikumpi sanoo taikasanat - "milloin me voitamme päävoiton" - ja siitä se sitten alkaa. Haaveilu. Siinä meillä on oma majatalo. Bed and Breakfest. Muru hoitaa kokkaamisen ja aamulla tapahtuvat asiat, minä puolestaan keskityn ylläpitoon ja jaksan valvoa myöhään. Me olisimme täydellinen tiimi.

Murru ottaa sen vielä enemmän tosissaan kuin minä, sillä on kestolotto - keno, raaputusarvat ja hedelmäpeli. Hänen mielestään on vain ajan kysymys milloin se osuu kohdalle ja niin me matkustamme ensin maailman ympäri kaksi kertaa ja perustamme majatalomme kivoimpaan paikkaan. Välillä kadehdin tätä murun luottamusta onnea kohtaan. Pidän itseäni ärsyttävän realistisena ja pessimistisenä kun en jaksa aina oikein kunnolla uskoa tuuriin. Mutta haaveilla minä osaan. Pari päivää sitten mietimme, että ajatella jos se kivoin paikka onkin hausjärvi, pihtipudas tai vaikka urjala!

Minä tykkäisin Afrikasta, murru Uudesta-Seelannista.